Tein siis tänään tämän päiväkirjan ja YRITYS on kirjoittaa tänne omista mielipiteistä ja elämästä.
Meillä on viiden hengen kaveriporukka, ja me ollaan oltu kavereita joku kymmenen vuotta. Meitä on kolmesta perheestä, minä (ei siskoa), Erkki ja Carcci (siskoksia) ja PEnni ja Hipe (myös siskoksia). Nyt sitten kuukausi sitten tuli ilmoitus, että Erkki ja Carcci muuttaa Espooseen. Alottavat ens maanantaina uudessa koulussa. En mä sitä kavereille näytä, mutta mä oon aika hajalla. Ne sanoo, että E ja C tulee käymään täällä usein, mutta se ei riitä mulle. Ne asu mun naapurissa tähän asti, mentiin yhessä kouluun jne. Nyt niitä näkee ehkä kerran kahessa viikossa, SE EI RIITÄ! Ei vaan riitä... Onneks me silti pysytään kavereina vaikka välimatka suurenee.<3
Sit on Heke, jonka mä tapasin Lovexin kautta. Se poimi mun mese osotteen Lovexin sivuilta ja tässä sitä ollaan, Heke on mun yks parhaista kavereista, vaikka asuukin Kuopiossa. Tänäkin viikonloppuna se on tulossa meille. =) Muuten mä varmaan murehtisin koko viikonlopun E:n ja C:n muuttoa. Kiitos Heke!<3 Love ya!
Sit mulla on perheessä kaks vanhempaa veljeä ja vanhemmat. Me haluttais äiteen kanssa koira, mutta iskä ei suostu..=( Eläimiä ei oo.
Mä alotan ens viikolla laulutunnit ja viimevuonna mä kävin 4:n hengen kuorossa. =) Laulaminen on upeeta! Ja mä päätin jo yheksän vuotiaana, että musta tulee "isona" laulaja, ja sillä haaveella ollaan vieläkin liikkeellä. Parin vuoden päästä mä aattelin yrittää musiikkilukioon. Tarvisin bändin niin voilà! Täytyy varmaan oottaa se pari vuotta et pääsee pois täältä hitsin käpycitystä, sitte eiku bändi pystyyn ja kohti suuria vaikeuksia! =D
Sitte mulla on ollu kohta kaks vuotta sellanen ongelma opiskelun kanssa, että mä saan jotain ihme itku puuskia läksyjä tekiessä tai kokeeseen lukiessa. Nyt sitte kun kerroin OPOlle tästä loppukeväästä, niin mut marssitettiin kesällä psykologille! "EN OLE HULLU!" sitä mä yritän hokea päässäni, mutta välillä sitä on vaikea uskoa. Nyt mä en saa tehdä kouluun liittyviä asioita yksin ja äiti on ruvennu hirmu suojelevaiseks. hmm.. Pelottaa vaan hirmusesti kun tänä perjantaina ois Bilsan koe, mutta entä jos mä saan "paniikki" kohtauksen kesken kokeen? Jouduin viime viikon torstaina poistumaan äikänluokasta kun tuli "kohtaus".
Tässä vaiheessa on vaikee löytää ilosia asioita elämästä, mutta myöhemmin sitten jos ei juuri nyt..=)
www.lovex.fi
www.katra.fi
Meillä on viiden hengen kaveriporukka, ja me ollaan oltu kavereita joku kymmenen vuotta. Meitä on kolmesta perheestä, minä (ei siskoa), Erkki ja Carcci (siskoksia) ja PEnni ja Hipe (myös siskoksia). Nyt sitten kuukausi sitten tuli ilmoitus, että Erkki ja Carcci muuttaa Espooseen. Alottavat ens maanantaina uudessa koulussa. En mä sitä kavereille näytä, mutta mä oon aika hajalla. Ne sanoo, että E ja C tulee käymään täällä usein, mutta se ei riitä mulle. Ne asu mun naapurissa tähän asti, mentiin yhessä kouluun jne. Nyt niitä näkee ehkä kerran kahessa viikossa, SE EI RIITÄ! Ei vaan riitä... Onneks me silti pysytään kavereina vaikka välimatka suurenee.<3
Sit on Heke, jonka mä tapasin Lovexin kautta. Se poimi mun mese osotteen Lovexin sivuilta ja tässä sitä ollaan, Heke on mun yks parhaista kavereista, vaikka asuukin Kuopiossa. Tänäkin viikonloppuna se on tulossa meille. =) Muuten mä varmaan murehtisin koko viikonlopun E:n ja C:n muuttoa. Kiitos Heke!<3 Love ya!
Sit mulla on perheessä kaks vanhempaa veljeä ja vanhemmat. Me haluttais äiteen kanssa koira, mutta iskä ei suostu..=( Eläimiä ei oo.
Mä alotan ens viikolla laulutunnit ja viimevuonna mä kävin 4:n hengen kuorossa. =) Laulaminen on upeeta! Ja mä päätin jo yheksän vuotiaana, että musta tulee "isona" laulaja, ja sillä haaveella ollaan vieläkin liikkeellä. Parin vuoden päästä mä aattelin yrittää musiikkilukioon. Tarvisin bändin niin voilà! Täytyy varmaan oottaa se pari vuotta et pääsee pois täältä hitsin käpycitystä, sitte eiku bändi pystyyn ja kohti suuria vaikeuksia! =D
Sitte mulla on ollu kohta kaks vuotta sellanen ongelma opiskelun kanssa, että mä saan jotain ihme itku puuskia läksyjä tekiessä tai kokeeseen lukiessa. Nyt sitte kun kerroin OPOlle tästä loppukeväästä, niin mut marssitettiin kesällä psykologille! "EN OLE HULLU!" sitä mä yritän hokea päässäni, mutta välillä sitä on vaikea uskoa. Nyt mä en saa tehdä kouluun liittyviä asioita yksin ja äiti on ruvennu hirmu suojelevaiseks. hmm.. Pelottaa vaan hirmusesti kun tänä perjantaina ois Bilsan koe, mutta entä jos mä saan "paniikki" kohtauksen kesken kokeen? Jouduin viime viikon torstaina poistumaan äikänluokasta kun tuli "kohtaus".
Tässä vaiheessa on vaikee löytää ilosia asioita elämästä, mutta myöhemmin sitten jos ei juuri nyt..=)
www.lovex.fi
www.katra.fi
Kommentit